Vatsan turpoaminen on merkki suoliston bakterien kaasunmuodostuksesta, eikä sitä kannata vähätellä vaan syy kannattaa aina selvittää. Yksi syistä on ohutsuolen bakteerien liikakasvu (SIBO).

‍

Mikä on SIBO?

SIBO tarkoittaa tilannetta, missä normaalisti bakteerivapaaseen ohutsuoleen kertyy bakteereja ja ne liikakasvavat. Steriili alkutilanne nimenomaan mahdollistaa tällaisen liikakasvun. Ajattele vaikkapa tilannetta, missä puutarhassa on tyhjä maatilkku – ihanteellinen paikka rikkakaveille vallata tila ja ryöhääntyä.

Kun nämä bakteerit saavat sopivaa ruokaa, tässä tilanteessa hiilihydraatteja, ne aloittavat käymisprosessin ja sivutuotteena tulee kaasuja kuten vetyä, metaania ja rikkivetyä. Eri bakteerit tuottavat eri kaasuja, ja lisäksi asiaan vaikuttaa kasvuaika. Käyminen johtaa ikäviin oireisiin kuten turvotus, ripuli tai ummetus, ruokayliherkkyydet ja väsymys. Pidempään jatkuessa tila voi johtaa myös ravintoainepuutoksiin ja suoliston limakalvojen vaurioitumiseen.

Yleisyys

Vuonna 2023 julkaistussa tutkimusartikkelissa maha-suolikanavan ongelmista kärsiville potilaille tehtiin hengitystesti ja SIBO havaittiin lähes 34 %:lla potilaista. Tutkimusten perusteella SIBOn yleisyys ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) sairastavilla on vaihdellut 10 - 70 %:n välillä. Tilan yleisyydestä huolimatta monet lääkärit eivät tiedä, kuinka SIBO-ongelma hoidetaan tehokkaasti.

Vety vs. vetysulfidi vs. metaani SIBO

Nykykäsityksen mukaan SIBOa on kolmea erityyppiä:  vety, rikkivety ja metaani SIBO.

‍

1. Vety-SIBO

Tätä pidetään usein ensimmäisenä askeleena SIBO:n kehittymisessä ja oireena usein löysää ulostetta tai ripulia. Joskus kuvaillaan mädältä munalta haisevaa kaasua. Muita mahdollisia oireita ovat:

• Turvotus ja vatsakipu

• Sulamaton ruoka ulosteessa

• Ravinteiden puutteet

• Päänsärky

• Ruokaherkkyys

•Ihottumat

Yleensä vety-SIBO:n kehityksen vaiheet ovat:

1. Opportunistiset bakteerit löytävät tiensä ohutsuoleen.

2. Bakteerit saavat imeytymättömät hiilihydraatit käymään.

3. Bakteerit syövät fermentoituja hiilihydraatteja ja lisääntyvät, mikä johtaa bakteerien hallitsemattomaan lisääntymiseen.

4. Liikaa kasvaneet bakteerit tuottavat vetykaasua sivutuotteena.

5. Liiallinen vetykaasu johtaa epämiellyttäviin suolisto-oireisiin.

‍

‍

2. Vetysulfidi-SIBO

Tässä tilassa sulfaatteja pelkistävät bakteerit syövät muiden bakteerien tuottamaa vetyä ja sivutuotteena syntyy rikkivetyä.

Rikkivety-SIBO:a pidetään usein SIBO:n epämukavimpana muotona ja lisäoireina voi esiintyä:

• Virtsarakon ärsytys/interstitiaalinen kystiitti

• Meluherkkyys

• Kivut vartalossa tai kihelmöivät tuntemukset

• Histamiini-intoleranssi

• Rikin hajuinen kaasu

• Hermostolliset oireet esim. ahdistuneisuus

• Yliherkkyys alkoholille (nokkosihottuma, päänsärky)

Huomaa, että tämä on uusin SIBO-muoto, joten julkaistua tutkimusta tästä tilasta on rajoitetusti.

‍

‍

3. Metaani-SIBO

Rikkivedyn tapaan metaani-SIBO kehittyy toisena vaiheena vety-SIBO:lle. Tässä tapauksessa arkkieliöiksi kutsutut mikro-organismit kuluttavat bakteerien tuottamaa vetykaasua ja sivutuotteena syntyy metaania. Metaanikaasu hidastaa ruoansulatusprosessia, mikä johtaa usein ummetukseen ja turvotukseen. Jotkut ovat jopa ehdottaneet tämän tilan erottamista muista SIBO-tyypeistä, koska aiheuttajat (Methanobrevibacter) eivät nimestään huolimatta ole bakteereita. Tilan nimeksi on ehdotettu intestinal methanogen overgrowth (IMO).

Tilasta kehittyy helposti noidankehä ja voi ollakin vaikeaa tunnistaa, kumpi oli ensin: hidas liikkuvuus vai bakteerien liikakasvu. Hoidon kannalta sillä ei kuitenkaan ole varsinaisesti merkitystä, tärkeintä on korjata kumpikin tila. Metaani-SIBO:sta eroon pääseminen on haastavampaa kuin vety-SIBO:sta ja vie yleensä pidemmän ajan.

Haasteista huolimatta metaani-SIBO:kin on tärkeää hoitaa,  koska se voi johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin kuten ravintoaineiden puutteisiin.

‍

‍

‍

Miten tunnistaa SIBO ja erottaa se muista vatsavaivojen aiheuttajista?

Pelkkien oireiden perusteella voi olla vaikea päätellä, mistä aiheuttajasta on kyse. Jos oireet tulevat nopeasti syömisen jälkeen tai probiootit pahentavat tilannettasi, voi hyvinkin olla kyse SIBOsta. Varsinainen diagnoosi vaatii kuitenkin laboratoriotestiä.

Testaus

SIBO:n tunnistamiseen on kaksi suoraa tapaa: suoliviljelmä ja hengitystesti – ja yksi epäsuora tapa: ulostetesti.

Ohutsuolen aspiraatiokulttuuri

Tähystystutkimuksen yhteydessä kerätään noin 3 ml nestettä pohjukaissuolesta (ohutsuolen ensimmäinen osa). Tätä tutkimusta tehdään vain harvoin sen invasiivisuuden ja kalleuden takia.

‍

Hengityksen testaus

Hengitystestissä henkilö juo erityistä nestettä (joko glukoosipohjaista tai laktuloosipohjaista) ja ottaa näytteet hengityskaasuista määrätyin väliajoin. Testin etuna on edullisuus ja se, että näytteiden keräyksen voi tehdä kotona. Kerätyt näytteet toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Jotta testitulos olisi mahdollisimman luotettava, on tärkeää noudattaa tarkasti testipaketin näytteenotto-ohjeita.

Vanhemmissa hengitystesteissä mitattiin vain vetyä. Nykyään kuitenkin tiedämme, että eräät bakteerit muuntavat vetyä metaaniksi, joten on tärkeää mitata myös metaania. Muuten voit saada valheellisen (väärän) negatiivisen tuloksen testistä ja SIBO jääkin diagnosoimatta.

Suoliston bakteerikannan määritys  

Laajin ulosteesta tehtävä bakteerikannanmääritystesti on Gutscan PCR. Tämäkin näyte voidaan ottaa kotona ja se toimitetaan laboratorioon analyysiin. Testipaketin mukana tulevat kaikki ohjeet, keräysmateriaalit ja lähetystarvikkeet.

Vaikka Gutscanin avulla ei voi virallisesti diagnosoida SIBO:a, se voi tarjota arvokasta tietoa siitä, mikä on saattanut aiheuttaa SIBO:n. Bakteereita, joiden liikakasvua on yhdistetty SIBO:on ovat mm. Enterococcus, Escherichia coli ja Klebsiella ja metaani-SIBO:on liitetty arkkieliö Methanobrevibacter.

Tällöin mahdollinen hoitokin pystytään tarkemmin suunnittelemaan juuri sinun tilanteeseesi. Laajan bakteerikannan määrityksen lisäksi voidaan mitata myös mm. suoliston tulehdusmarkkereita, “vuotava suoli”markkereita, ruuansulatusta, sappihappoja ja haiman entsyymejä, suolen immuunijärjestelmää ja loiseläimiä.

Hoidon onnistumisen kannalta Gutscan PCR on mielestäni erittäin tärkeä työkalu, koska jollei perimmäistä syytä korjata, uusiutuminen on väistämätöntä.

Miten SIBO:a voi hoitaa?

Itse lähden aina kokonaistilanteen kartoituksesta: onko jotain perussairauksia tai elintapoja jotka pitävät yllä SIBO:a?

Tarkistettavia asioita:

Ateriahygienia – hotkitko ruokaasi kiireessä? Pureskeletko ruokasi hyvin? Stressaantuneena ja kiireisenä ruuansulatus kärsii ja stressihormoneilla on mös vaikutus suoliston bakteerikantaan. Kehotan syömään kiireettömästi, katselemaan ja haistelemaan ruokaa ennen syömistä, tämä nimittäin käynnistää ruuansulatuksen jotta tilanne olisi mahdollisimman hyvä jo ennen ruuan nielemistä. Asiaa voi edistää myös katkero-yrteillä, jotka laukaisevat ruuansulatusentsyymien erityksen.

Jatkuva napostelu voi myös olla haitaksi, nimittäin suoliston oma automaattinen ”migrating motorcomplex” aktivoituu vasta jos olet syömättä 3-5 tuntia. Tällöin suoliston läpi kulkeva liikeaalto liikuttaa sisältöä eteenpäin ja voit myös kuulla kurluttavaa ääntä. Pidä siis selkeä 3-5 tunnin tauko syömisten välissä.

 Ruuansulatuksen tila – onko merkkejä liian vähäisestä mahahappojen määrästä? Haiman entsyymien ja sappihappojen tilanne? Näitä voidaan tarvittaessa myös mitata.

Onko perussairauksia jotka vaikuttavat suolistoon tai onko käytössä lääkityksiä, jotka voivat altistaa suolisto- tai ruuansulatusongelmille, kuten esim. happosalpaajat, antibiootit jne.

SIBO-hoitovaihtoehdot

Tällä hetkellä SIBO:lle on olemassa kaksi ensisijaista hoitovaihtoehtoa – reseptiantibiootit ja kasviperäiset mikrobilääkkeet.

Antibiootit

Rifaksimiini on lääke, jota käytetään nykyään SIBO:n hoitoon, koska sillä on reseptilääkkeistä eniten tutkimusnäyttöä tehokkuudesta. Se on GI-selektiivinen antibiootti eli se pysyy suolistossa eikä imeydy systeemisesti.

Tutkimukset ovat osoittaneet vaihtelevia tuloksia sen tehokkuudesta SIBO:n hävittämisessä: 49–64 prosentilla osallistujista on suoritettu normaali hengitystesti heti hoidon jälkeen tutkimuksesta riippuen. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 47%:lla osallistujista (35:llä 80:stä) SIBO uusiutui yhdeksän kuukautta rifaksimiinihoidon jälkeen.

Antibioottien liian runsas käyttö saattaa aiheuttaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymisen.

Kasviperäiset mikrobilääkkeet

Saatavilla on laaja valikoima yrttivaihtoehtoja ja näiden yrttien yhdistelmä tulee räätälöidä kunkin asiakkaan erityistarpeiden mukaan. Kasviperäiset mikrobilääkkeet ovat teholtaan laaja-alaisempia kuin antibiootit, joten niiden avulla voidaan päästä eroon myös mahdollisista muita liikakasvuista (muut bakteerit, virukset, sienet ja loiset). Hoidon pituus vaihtelee 4 - 12 viikkoa, riippuen lähtötilanteen vaikeudesta.

Joten kuinka tehokkaita kasviperäiset mikrobilääkkeet ovat?

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että 4 viikon yrttihoito oli hieman tehokkaampi kuin rifaksimiinikierros (46 % verrattuna 34 %:iin). Toinen tutkimus havaitsi sen olevan yhtä tehokas kuin rifaksimiini ja yhtä turvallinen.

Lisäksi yrttihoitoihin ei liity riskiä resistenttien bakteerikantojen kehittymiselle.

Ravintolisät

Kasvi- eli yrttihoitoihin liitetään usein muitakin ravintolisiä:

Ruuansulatusentsyymit  - auttamaan hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien pilkkoutumista. Tärkeä osa hoitoa estämään liikakasvun palautumista

Psyllium tai muu kuitulisä – tukemaan tervettä bakteerikantaa ja edistämään suoliston säännöllistä toimimista

Prebioottien kanssa tulee olla varovainen,koska SIBO-tilanteessa FOS, inuliini, arabinolaktaani, MOS ja GOS voivat provosoida kaasun muodostusta. Jos näitä halutaan käyttää, niin varovaisesti siedon mukaan.

Vatsahappotuki, tilanteissa missä liian alhainen happotaso

Kaiken kaikkiaan SIBO-hoito on erittäin yksilöllistä ja vaatii koko ruoansulatusprosessin tarkastelua ollakseen tehokas. Etsi itsellesi asiaan syvällisesti perehtynyt lääkäri tai ravintoterapeutti, noudata ohjeita ja nauti vihdoin hyvinvoivasta vatsasta!

‍