Laajan suoliston analyysin avulla pääsemme kartoittamaan ja korjaamaan kohonnutta riskiä kehittää Parkinson tautia, ME/CFS eli kroonista väsymysoireyhtymää, astmaa, allergioita, autoimmuunisairauksia tai vaikkapa ylipainoa.

Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin 16 000 ihmistä, eikä sille ole ollut parantavaa lääkitystä olemassa. Yhä enemmän on kuitenkin alkanut tulla tutkimustuloksia, joissa Parkinsonin taudin ja suoliston bakteerikannan välillä on löytynyt yhteyksiä. Sinällään tämä sama koskee monia muitakin kroonisia sairauksia ja suoliston bakteerikannan kartoittaminen onkin usein ensimmäinen askel meillä Astriksessa.

‍

Desulfovibrio Parkinsonin taudin takana

Nyt tuoreessa suomalaistutkimuksessa löytyi Parkinsonia sairastavilta verrokkeja enemmän Desulfovibrio nimistä bakteeria. Se kuuluu ryhmään bakteereja, jotka saavat energiansa vedystä ja sulfaatista. Samalla ne tuottavat rikkivetyä, joka suurempina määrinä vahingoittaa suoliston limakalvoja. Näiden sulfaattibakteerien määrällä on jo aiemmin todettu yhteyttä mm. limakalvojen krooniseen inflammaatioon ja haavaiseen paksusuolentulehdukseen.

‍

‍

Monet Parkinson potilaat kärsivät suolisto-oireista ja usein nämä suolistovaivat ovat alkaneet jo vuosia ennenkuin varsinaiset neurologiset oireet ovat alkaneet. Siksi Parkinsonin taudin alkusyitäkin on yhä enemmän etsitty suolistosta. Parkinsonin taudissa hermosolujen alfa-synukleiiniproteiinit alkavat takertua toisiinsa muodostaen hermosoluille myrkyllisiä kasautumia ja nykyteorian mukaan tämä kasautuminen alkaisi suoliston hermosoluissa, leviten aivoihin esim.kiertäjähermoa pitkin.

‍

Rikkivety osana vahingollista mekanismia

Nyt onkin pyritty selvittämään, miten ja miksi tämä proteiinikasautuminen lähtee suoliston hermosoluissa käyntiin ja syylliseksi esitetään tässä uudessa tutkimuksessa rikkivetyä. Rikkivety on pieninä määrinä jopa hyödyllistä ja voi suojella soluja happiradikaaleilta, mutta suurempina määrinä se on vahingollista. Rikkivety kykenee irrottamaan solujen energiantuotannosta vastaavien mitokondrioiden sytokromi-c proteiinia solulimaan. Siellä sytokromi-c voi saostaa alfa-synukleiiniproteiinia aiheuttaen kasautumia.

‍

Desulfovibrio on jälleen yksi esimerkki siitä, miten sama asia tai aine voi olla pieninä määrinä hyväksi ja suurina määrinä vahingoksi. Niin usein on kyse tasapainosta eri tekijöiden välillä.

‍

Onkin tärkeää, että nykyään tutkimuksissa ryhdytään tarkemmin tyypittämään eri bakteerikantoja, niiden määriä ja niiden määriä toisiinsa verrattuna. Näin voimme päästä yhä syvemmälle sairauksien puhkeamissyihin. Olemme jo saaneet erinomaisia hoitotuloksia Astriksessa monien kroonisten sairauksien kanssa, mutta tulokset tottakai paranevat, mitä täsmällisemmin tiedämme mihin suolistobakteereihin meidän pitäisi kiinnittää huomiomme kussakin sairaudessa.

‍

Desulfovibrion määräkin korreloi Parkinsonin taudin vakavuuteen

Nyt julkaistussa tutkimuksessa Parkinson potilailla ei pelkästään ollut selvästi enemmän Desulfovibrioita suolistossaan kuin verrokeilla, vaan määrä vieläpä korreloi oireiden kanssa. Eli mitä pahemmat oireet, sitä enemmän suolistossa oli Desulfovibrioita. Tutkijat eivät vielä osanneet sanoa syitä näiden bakteerien lisääntymiseen, mutta kliinisessä työssä olemme usein nähneet niiden liittyvän terveyden kannalta edullisten bakteerien vähyyteen. Kun ”hyviä” bakteereja on suolistossa liian vähän, niin ne eivät pysty pitämään riittävästi kurissa muiden bakteerien määriä.

‍

Tasapaino saadaan palautettua, kun suunnittelemme hoidon sekä vähentämään liian suuria määriä, että lisäämään edullisten bakteerien määriä.

‍

Uusi Gutscan PCR avuksi riskin tunnistukseen

Tämä uusin tutkimustulos saakin minut olemaan erityisen iloinen käytössämme olevasta täysin uudesta suolistotestistä Gutscan PCR:stä (linkki testiin artikkelin lopussa). Testi kartoittaa hyvin laajasti suoliston bakteerikantaa, ei pelkästään Desulfovibrioita vaan valtavan määrä muitakin tärkeiksi havaittuja bakteereja kuten Alistipes, Faecalibacterium prausnitzii ja Ruminococcus.

Laajan analyysin avulla pääsemme kartoittamaan ja korjaamaan kohonnutta riskiä kehittää Parkinson tautia, ME/CFS eli kroonista väsymysoireyhtymää, astmaa, allergioita, autoimmuunisairauksia tai vaikkapa ylipainoa. Muitakin asioita voi olla vaikuttamassa kunkin ongelman tai sairauden syyhyn, mutta suoliston bakteerikannan tasapaino on tärkeä osa tervehtymisprosessia.

‍

‍

Ylläolevaan löydökseen on nyt hoitokuuri päällä ja vatsaoireet ovatkin jo hellittäneet. Kontrollinäytteen avulla vielä sitten varmistamme, että bakteerin määrät laskevat normaalialueelle.

Yhä parempia testejä siis on jo tarjolla ja hoitomenetelmiä myös. Tässä esimerkissä pääsemme jälleen kerran korjaamaan suoliston tasapainon jo ennen sairauksien puhkeamista. Unelmoinkin päivästä, jolloin suoliston bakteerikannan testit olisivat luonnollinen osa terveystarkastuksia jo lapsesta lähtien!

‍

Artikkelin yleiskuvassa desulfovibrio-bakteeri. Lähde: Environmental Molecular Sciences Laboratory

Lue lisää:

Desulfovibrio-bakteeria mittava Gutscan PCR suolistotesti on jo Astriksen valikoimassa.